Miksi ruotsinkielinen pääsee suomenkielistä helpommin yliopistoon?

nassa, jossa säännöllisin aikavälein huolestutaan ruotsin kielen asemasta. Ruotsin kielellä on kuitenkin ylikorostetun suojeltu asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen sijaan olisi syytä vakavasti keskustella, miksi suomen kielellä on niin heikko asema Suomessa.

Yksi karu esimerkki siitä on, että yliopiston ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille. Suomenkieliseltä nuorelta edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä nuorelta. Tämän lisäksi ruotsinkielisten kiintiöt ovat huomattavasti suuremmat kuin kielivähemmistön koko.

Otetaan esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelma (2018):

  • Suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä.
  • Suomenkieliseen ohjelmaan hakijoista yliopistoon pääsi alle 5 prosenttia hakijoista, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan yli 10 prosenttia hakijoista.
  • Aloituspaikkoja oli suomenkieliseen ohjelmaan 108, ruotsinkieliseen 37. Tämä tarkoittaa, että aloituspaikoista yli 25% oli ruotsinkieliseen ohjelmaan. Ruotsinkielisten määrä Suomessa on noin 5%.

Ruotsinkieliset siis pääsevät yliopistoon heikommalla osaamisella kuin suomenkieliset. Suomenkielisille paikkoja on vähemmän suhteutettuna väestöön, ja suomenkielisistä hakijoista sisään pääsee selvästi pienempi prosentti. Joidenkin arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista vain kolmannes pääsee korkeakouluihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet.

Tälle vääryydelle on tehtävä loppu. Ruotsinkielisten kiintiöistä tulisi luopua kokonaan tai ne tulisi vähintään suhteuttaa ruotsinkielisten todelliseen määrään Suomessa. Sitä paitsi, jos kiintiötä perustellaan tarpeella saada ruotsin kielen osaajia palveluammatteihin, minkä takia meidät kaikki suomenkielisetkin on sitten pakotettu lukemaan virkamiesruotsia?

Koulutuksellista tasa-arvoa tulee jatkossa kunnioittaa niin, että suomen- ja ruotsinkieliset pääsisivät yliopistoon samoilla pisterajoilla. Kielen perusteella ei tule syrjiä ketään, edes suomenkielistä nuorta.

Meille fennomaaneille on edelleen tarvetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *