Rikoslaki remonttiin

Vaalien alla nostetaan esille teemoja talouspolitiikasta ilmastonmuutokseen ja eläkkeistä koulutukseen. Huolestuttavaa on, että toistaiseksi sivussa keskusteluista on ollut valtion tärkein tehtävä: kansalaistensa turvallisuuden takaaminen. Ja kuitenkin luemme aivan liian usein otsikoita rikoksista, joita ei kyetty estämään – sekä tuomioista, jotka eivät vastaa käsitystämme kohtuudesta. Minusta myös oikeuspolitiikka on nostettava tulevien vaalien teemaksi.

Suomi tarvitsee rikoslakiuudistuksen, jonka kärkenä on kansanturvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisääminen. Yhteiskuntamme täytyy tehdä kaikkensa rikosten ennaltaehkäisemiseksi ja uhrien suojelemiseksi. Poliitikkojen velvollisuus on edistää maamme sisäistä ja ulkoista turvallisuutta: rikoslaki on yksi keino, jolla voidaan vaikuttaa ainakin sisäiseen turvallisuuteen.

Rikoslain uudistamisessa kaikista tärkeintä on vahva viesti siitä, että maamme toimii tiukasti ja tehokkaasti rikollisuuden estämiseksi. Rikoslaki ei ole vain yksi laki muiden joukossa. Sillä voidaan viestittää, mikä on maamme moraali: mitä pidämme hyväksyttävänä ja mitä emme.

Rikoslakiuudistuksen täytyy tehdä tuomioista tuntuvia ja yhteiskunnastamme turvallisempi. Tehtävää on paljon, mutta uudistus voitaisiin aloittaa näillä:

  • Seksuaali-, väkivalta- ja lapsiin kohdistuvien rikosten minimirangaistuksia täytyy korottaa tuntuvasti.
  • Elinkautisen vankeusrangaistuksen minimipituus tulee vähintään tuplata 24 vuoteen.
  • Useista rikoksista saadut tuomiot pitää kärsiä peräkkäin, yksittäisten rangaistusten summana – eli ns. paljousalennuksesta pitää luopua. Tällä hetkellä laki mahdollistaa siis paljousalennuksen, jolloin useiden rikosten yhteinen rangaistus on pienempi kuin rikokset erillisinä edellyttäisivät.
  • Mediahuomion ei pidä lieventää tuomioita koskaan.
  • Ensikertalaisuudesta ei pidä saada lievennyksiä tuomion suorittamiseen etenkään vakavissa rikoksissa. Tällä hetkellä ”ensikertalainen” rikoksentekijä, joka siis ei ole viimeisen kolmen (jatkossa viiden) vuoden aikana ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, voi päästä ehdonalaiseen jo puolet vankeustuomiostaan istuttuaan. Sitä paitsi minun oikeustajuuni ei mahdu, miksi ”ensikertalainen” ei tarkoita ensikertalaista, vaan tällä hetkellä ”ensikertainen” voi olla vaikka kymmenesti rikokseen syyllistynyt.
  • Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten ulkomaalaisten maasta poistamista täytyy nopeuttaa.

Näin remontoimalla rikoslakia kasvatettaisiin pelotevaikutusta ja edistettäisiin kansalaisten turvallisuutta.

On toki syytä muistaa, että rikoslain uudistaminen ei yksin tee yhteiskuntaamme turvalliseksi. Tarvitsemme myös esimerkiksi enemmän poliiseja, hallitumpaa maahanmuuttopolitiikkaa ja syrjäytymisen sekä radikalisoitumisen ehkäisyä. Rikoslakiremontti olisi silti vahva viesti siitä, että otamme uhat kansalaistemme turvallisuudelle vakavasti, ja rankaisemme oikeudenmukaisesti niitä, jotka sitä turvallisuutta loukkaavat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *