Pakkoruotsi historiaan – äänestä kielivapaus

Kannatan kielivapautta. Kielivapaudessa pakollisen ruotsin opintojen tilalle voisi valita minkä tahansa toisen kielen, mikä mahdollistaisi suomalaisten nuorten monipuolisemman kielitaidon ja todellisen kilpailuvaltin kansainvälisessä kaupassa.

Kielivapauden kannattaminen on minulle helppoa, koska pakkoruotsille ei ole järkiperusteita. Oikeastaan kaikki esitetyt argumentit pakollisen ruotsin opiskelun puolesta on jo kumottu. Pakkoruotsi on muinaisjäänne, jonka taustalla ovat järjen sijaan vain poliittiset lehmänkaupat.

Olen kiertänyt lukuisissa vaalipaneeleissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa näiden vaalien aikana. Lähes poikkeuksetta paneelin suurimmat aplodit tulee, kun ehdotan kielivapautta. Paneelin jälkeen nuoret tulevat kehumaan ja laittavat tsemppiviestejä. Eikä sinänsä ihmekään: yli 70 prosenttia suomenkielisistä kannattaa kielivapautta.

Nuorten ääni ei kuitenkaan päätöksenteossa kuulu. Helsingin puolueista ainoastaan Siniset on johdonmukaisesti kannattanut kielivapautta. Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli viime vuoden helmikuussa Sampo Terhon, Jussi Niinistön ja minun laatimaa valtuustoaloitetta, jonka tarkoituksena oli tehdä ruotsista vapaaehtoinen kieli Helsingin kouluissa. 85 kaupunginvaltuutetun joukosta vain Sinisten valtuutettu Sampo Terho kannatti kielivapautta.

Puolueet Vasemmistosta ja Vihreistä Kokoomukseen ja Perussuomalaisiin kirjasivat koulutuslautakunnassa perusteluihin, että ”kaksikielisyys on rikkaus”. Tämä osoitti jälleen kerran, että pakkoruotsia ei edes yritetä perustella järkisyillä. Ja mitä itse väitteeseen tulee, on syytä muistaa, että perustuslain kaksikielisyys ei edellytä pakkoruotsia, joka tuli vasta vuonna 1968. Jos kaksikielisyys olisi rikkaus, myös Ahvenanmaa olisi kaksikielinen.

Nyt on korkea aika siirtyä kielten valinnanvapauteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *