Liikkuvan Suomen puolesta!

Viime vuodet ovat olleet Suomessa liikuntapoliittisesti hyvin aktiivista aikaa. Harmillisesti liikunta ja urheilu ovat jääneet näiden vaalien keskustelusta sivuun, joten tämän blogin tarkoitus on lyhyesti kertoa viimeisten vuosien saavutuksista sekä visiostani tulevaan. Olen toiminut viimeiset kaksi vuotta urheiluministerin erityisavustajana, joten tuntumaa asiaan löytyy.

  1. Suomen historian ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko tehtiin urheiluministeri Terhon aloitteesta. Selonteossa linjataan 2020-luvun liikuntapolitiikasta ja siitä, miten liikuntaa voidaan lisätä kaikissa ikäryhmissä. Eduskunta hyväksyi selonteon yksimielisesti. Tämän selonteon toteuttaminen täysimääräisesti on seuraavan eduskunnan tärkeä tehtävä.
  2. Liikkuva koulu -kärkihankkeelle Siniset neuvotteli budjettiriihessä jatkon, vaikka lähes kaikki muut kärkihankkeet päättyivät vuodelle 2019. Saimme 2,8 miljoonaa euroa siihen, että Liikkuva koulu –hanketta laajennetaan toiselle asteelle ja varhaiskasvatukseen. Tämä oli todella tärkeää, koska kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että lasten ja nuorten ikäluokassa kouluun kohdistuvilla liikuntatoimenpiteillä on hyvä kustannusvaikuttavuus. Liikkuva koulu -menestystarina on saatava myöhemmin myös osaksi ikäihmisten palveluja.
  3. Harrastuspassi kehitettiin, myöskin Sinisten aloitteesta. Tarkoituksena on konkretisoida harrastustakuuta ja tuoda nuorille paremmat mahdollisuudet eri harrastusten kokeilemiseen. Harrastuspassi on mobiilisovellus, joka antaa kätevästi ilmaisia liikuntapalveluja nuorten käyttöön. Tavoitteena on, että Harrastuspassi on kaikkien kuntien ja kaikkien yläkouluikäisten käytettävissä vuoden 2019 aikana.
  4. Olympiarahasto luotiin suomalaisen huippu-urheilun tueksi. Hallituksen budjettiriihestä vuonna 2019 saimme myös tärkeän päätöksen huippu-urheilun näkökulmasta. Valtio varautuu pääomittamaan perustettavaa Olympiarahastoa 20 miljoonalla eurolla, samassa suhteessa yksityisen pääoman kanssa. Rahastolla on tarkoitus saada yksityistä rahoitusta urheiluun ja tuottoa käytetään urheilijan polun tukemiseen.
  5. Nuoret urheilijat vapautettiin urheilija-apurahan vähentävästä vaikutuksesta opintotukeen. Tämän teimme monien nuorten urheilijoiden toiveesta: ongelmana on ollut, että toimeentulon turvaamiseksi tarkoitetut apurahat ovat pienentäneet opintotukea. Tämä säännös koettiin epäoikeudenmukaiseksi, koska apuraha on saatu kannustimena. Jatkossa veroton urheilija-apuraha ei pienennä siis opintotukea. Tällä vahvistetaan urheilijoiden kaksoisuramahdollisuuksia.
  6. Suunnitelma liikunnan rahoituksen turvaamiseksi. Osana selontekoa tehtiin hyvin tärkeä suunnitelma siitä, miten liikunnan rahoitusta voidaan kasvattaa pitkäjänteisesti. On asteittain lisättävä budjettirahoitusta, koska liikunnan rahoitus perustuu tällä hetkellä ainoastaan Veikkausvoittorahoihin. Samalla linjattiin, mihin kohteisiin rahoitusta kannattaisi ensisijaisesti kohdentaa ja millä aikataululla. Esimerkiksi liikuntapaikkarakentamiseen tarvitaan kertapanostus korjausvelan kattamiseksi 2020-luvun alussa.
  7. Liikkumattomuuden kustannukset laskettiin. Ne ovat jopa 7,5 miljardia euroa vuodessa, jotka yhtä suuret kuin työttömyyden vuosittain aiheuttamat kustannukset. Tämä vahvistaa sitä, miten tärkeä teema liikunta todella on.
  8. Suomalainen huippu-urheilu luo liikunnallisia esikuvia ja edistää Suomi-kuvaa. Saimme kirjattua liikuntapoliittiseen selontekoon, että tukea on suunnattava lisää erityisesti urheilijan uralle valmistavaan nuoruusvaiheeseen sekä erityisesti ruohonjuuritasolle eli suoraan urheilijoille ja valmentajille.

Koskaan ei voi painottaa liikaa liikunnan ja urheilun merkitystä kansallista yhteenkuuluvuutta luovana voimana. Ikimuistoiset suomalaiset urheiluhetket yhdistävät meitä kaikkia ja herättävät meissä ylpeyttä omasta maastamme. Siksi haluan eduskuntaan päättäjiä, joilla on osaamista ja tahtoa kehittää suomalaista liikuntaa ja urheilua!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *