Vähemmän ja parempaa ylioppilaskuntaa

Olen aiemmin ottanut kantaa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumisen puolesta. Jäsenyysmuodon lisäksi ylioppilaskuntien toiminnassa on paljon muutakin korjattavaa. Tässä ensimmäiset viisi:   Jäsenmaksu alas ja menot kuriin. Jäsenmaksua pitäisi lähteä laskemaan reilusta satasesta kohti nollaa. Opiskelijaterveydenhuolto voitaisiin eriyttää jäsenmaksusta, eikä olisi enää välttämätöntä tarvetta jäsenmaksulle. Ylioppilaskunnat ovat kohtalaisen vauraita instituutioita, joten niiden ei pitäisi kerätä pääasiassa opintotuen[…]

Suomi on puolustamisen arvoinen kieli

Fennomaanien työlle on edelleen tarvetta. Jo kansallisfilosofimme J.V. Snellman korosti, että koko kansakunnan ajattelu on sisäänrakennettuna sen yhteiseen kieleen. Suomen rakentaminen sivistyskieleksi, johon Snellman merkittävästi vaikutti, on nyt vakavasti uhattuna. Korkeakouluissa ja tutkimuksessa suomen kielen asema on erityisen haastava, kuten hiljattain Suomen kielen lautakunta varoitti. Suomen kieli heikkenee siis juuri siellä, jossa suomalaisen sivistyksen pitäisi[…]

Miksi ruotsinkielinen pääsee suomenkielistä helpommin yliopistoon?

nassa, jossa säännöllisin aikavälein huolestutaan ruotsin kielen asemasta. Ruotsin kielellä on kuitenkin ylikorostetun suojeltu asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen sijaan olisi syytä vakavasti keskustella, miksi suomen kielellä on niin heikko asema Suomessa. Yksi karu esimerkki siitä on, että yliopiston ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille. Suomenkieliseltä nuorelta edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä nuorelta. Tämän lisäksi ruotsinkielisten[…]

Lähtölaukaus ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden lakkauttamiseksi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta lausui viime perjantaina YTHS-palveluiden laajentamisesta ammattikorkeakouluopiskelijoille. Samalla perustuslakivaliokunta teki merkittävän linjauksen, josta ei ole vielä juuri käyty kunnollista julkista keskustelua: Valiokunnan mielestä valtioneuvoston piirissä olisi syytä harkita selvitystyön käynnistämistä sen arvioimiseksi, onko ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle enää esitettävissä hyväksyttäviä ja oikeasuhtaisia perusteita perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta, sekä tarvittaessa ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn[…]

Seurakuntalaisia kuultava kirkkoherran valinnassa

Olen yllättynyt Haagan seurakunnan päätöksestä olla järjestämättä suoraa kirkkoherran vaalia. Päätös oli pettymys, sillä suoran vaalin järjestäminen edistäisi demokratian toteutumista ja seurakuntalaisten osallisuutta päätöksenteossa. Päätöksen taustalla on kirkkoherran vaalitavan muuttaminen vuonna 2014. Nykyisin on mahdollista päättää, että kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran (ns. välillinen vaali). Välillinen vaali etäännyttää seurakuntalaisia kirkon toiminnasta ja kirkkoherrasta aivan turhaan.[…]

Siniset ja KD ensimmäistä kertaa HYY:n edustajistovaaleihin: yhteinen lista Vapauden puolesta

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleihin on ilmoittautunut uusi poliittinen vaalirengas, jonka muodostavat Siniset ja Kristillisdemokraatit. Vaalirenkaan nimi on Vapauden puolesta. Kristillisdemokraatit lähtevät edustajistovaaleihin monen vuoden tauon jälkeen. Siniset ovat ensimmäistä kertaa mukana HYY:n vaaleissa. ”Vapauden puolesta tarjoaa uskottavan ja osaavan vaihtoehdon ylioppilaskunnan nykyiselle menolle. Ylioppilaskunnan ei kuulu yleispolitikoida eikä sen toiminnan tule perustua pakolliselle jäsenyydelle. Vaalirenkaamme[…]

Suomalais-kristillisiä arvoja on puolustettava

Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten. Näin totesi sotiemme veteraani, Mannerheim-ristin ritari, kenraali Adolf Ehrnrooth. *** Tässä viisaudessa on paljon opittavaa. Mutta heikolta näyttää, kun katsoo tiettyjä ulostuloja. Jumalan mainitseminen ministerivalassa tai sotilasvalassa ei ole ongelma. Suvivirren laulaminen kouluissaei ole ongelma. Jumalan siunauksen toivottaminen tasavallan presidentin puheessa ei ole ongelma. Yhteistä näillä kaikilla kuitenkin[…]

Helsingin parannettava nuorten vaikuttamismahdollisuuksia

Helsingin nuorisoneuvoston tarkoituksena on edustaa nuoria Helsingin päätöksenteossa. Nuorisoneuvostoon kuuluu kaksikymmentä 13-17 –vuotiasta helsinkiläisnuorta. Verrattuna moniin muihin Suomen kuntiin Helsingin nuorisoneuvoston asema on kuitenkin heikko. Suomen pääkaupungin tulisi näyttää muille kunnille esimerkkiä nuorten vaikuttamismahdollisuuksissa, mutta näin valitettavasti ei Helsinki tällä hetkellä tee. Nykyinen tilanne on häpeäksi helsinkiläisille, siksi olisi aika konkreettisille muutoksille nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.[…]

Lenininpuisto ei kuulu Helsinkiin

Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti tänään siitä, pitäisikö Lenininpuiston nimi vaihtaa Leninin uhrien muistopuistoksi. Uskomatonta mutta totta: Lenin voitti äänin 62-8. Kuka olikaan Lenin? Bolševikkipuolueen johtaja, jonka johtamassa valtiossa ihmiset kuolivat nälkään ja joutuivat kärsimään radikaalin sosialismin ikeen alla. Hänen aikanaan kiellettiin muut puolueet kuin hänen omansa, opposition jäseniä vangittiin ja ammuttiin. Hän sulki omaa kansaansa keskitysleireille ja[…]

Helsinkiin kansanäänestys Malmin lentokentästä

Malmin lentokenttä on ainutlaatuinen. Sen lakkauttamispyrkimykset ovat lyhytnäköistä ja peruuttamatonta politiikkaa, jota me enemmistö helsinkiläisistä emme voi tukea. Ilmailun merkitys kasvaa jatkuvasti Euroopassa, joten monipuolisten lentomahdollisuuksien turvaaminen on perusteltua. Malmin lentokenttä on yksi merkittävä tekijä ilmailuelinkeinon kehittämiseksi ja koulutustoiminnan mahdollistamiseksi pääkaupunkiseudulla. Ei pidä myöskään unohtaa, että pääkaupunkiseudulla on tärkeää olla varalentokenttä kriisiajan huoltovarmuuden turvaamiseksi. Eduskunnan[…]